Uutisten kerääjä

Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet eriyttämisen tukena on tunnettu jo pidemmän aikaa. Erilaiset tietotekniset välineet, monipuoliset oppimateriaalit ja sovellukset sekä oppilaiden osallisuutta ja toiminnallisuutta edistävät opetusmenetelmät ja käytännöt tarjoavat hyvät edellytykset erilaisten oppijoiden tarpeisiin ja lähtökohtiin. Verkkopohjaisessa työskentelyssä voitaisiin kuitenkin tunnistaa ja tukea entistä paremmin erilaisten oppilaiden oppimistyylejä ja niille ominaisia oppimisympäristöjä. Tämä onnistuu joustavilla opetusjärjestelyillä, oppiainerajat ylittävillä opetuskokeiluilla ja opettajien yhteistyöllä.

Havukosken koulussa kartoitettiin keväällä ja syksyllä 2011 kaikkien 6.- ja 7.-luokkalaisten oppimistyylit. Kartoituksessa hyödynnettiin Päivi Ikosen oppimistyylien analysoinnissa käyttämää kyselyä, jonka avulla selvitetään oppijoiden temperamenttia, kognitiivisia tyylejä, oppimistyylejä ja oppimisstrategioita. Havukosken oppilaiden oppimistyylit on jaoteltu neljään ryhmään: käy-tännön toteuttajat (40 %), harkitsevat tarkkailijat (35 %), aktiiviset osallistujat (15 %) ja päättelijät (10 %). Tavoitteena on tukea erilaisten oppijoiden tarpeita sekä tarjota kullekin so-veltuvia välineitä, materiaaleja ja menetelmiä. Tällä tavoin voidaan etsiä oppilaan vahvat piirteet ja kyvyt sekä antaa apua motivointiin, oppimisvaikeuksiin ja mahdollisiin käyttäytymisongelmiin.

Erilaiset oppimistyylit huomioidaan eri tavoin oppimistilanteessa. Oppilaita ryhmitellään jousta-vasti luokkarajojen yli ja opetuksessa panostetaan yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Oppilaiden auditiivisia, visuaalisia, taktiilisia ja kinesteettisiä aisteja aktivoidaan oppimistyylistä riippuen ja lisäksi kiinnitetään erityistä huomioita siihen, miten lähiympäristö ja sen eri ominaisuudet vaikuttavat oppimiseen. Opetusta siirretään yhä enemmän luokkahuoneen ulkopuolelle ja lähiympäristöä käytetään oppilaiden luonnollisena oppimisympäristönä. Samalla pohditaan koulurakenteiden uudistamista ja uudelleen jäsentelyä.

Tieto- ja viestintätekniikalla on merkittävä rooli eriyttämisessä ja oppimisen tukemisessa. Kouluun on hankittu perusvarustuksen lisäksi 60 miniläppäriä, joita hyödynnetään joustavasti ilmiöpohjaisen ja elämyksellisen oppimisen tukena. Opetuksessa käytetään verkkopohjaista ma-teriaalia eri oppiaineissa ja samalla pohditaan perinteisten oppikirjojen roolin vähentämistä. Erilaisille oppijoille tarjotaan erilaista oppimateriaalia ja verkkoympäristön mahdollisuuksia eri vaiheissa oppimisprosessia. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö tukee myös oppilaiden osallisuutta ja aktiivista tiedonrakentelua.

Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden luontaista tapaa oppia käsiteltäviä asioita. Käsiteltäviä asioita jäsennellään laajemmiksi asiakokonaisuuksiksi, joissa korostuu eri oppiaineiden yhdis-täminen ja taitojen soveltaminen teoriasta käytäntöön. Havukosken koululla on pitkät perinteet oppiaineintegraatioon ja kansainvälisiin projekteihin, jotka saavat uutta lisäsävyä monipuolisemman laitekannan myötä. Yhteistyö eurooppalaisten koulujen kanssa toimii luontevana tapana työskennellä verkossa yhdessä suunnitellen ja tehden. Oppilailta on tullut kokeilusta erittäin positiivista ja innokasta palautetta. Esityksessä kuvataan tarkemmin, miten oppilaiden erilaisia oppimistyylejä on tunnistettu ja miten tieto- ja viestintätekniikkaa on käytetty oppimisen tukena oppimisprosessin eri vaiheissa.

Havukosken koulu on mukana Opetushallituksen rahoittamassa TVT opetuksen eriyttämisen tukena -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä opetuskäytäntöjä, jotka tukevat oppijoiden erilaisia oppimistyylejä ja -taitoja.

tuija.lindstrom@eduvantaa.fi

 

Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen eriyttämisen tukena -kehittämishanke

ITK- päivät 2012

 

Pääministeri Jyrki Katainen (Katso video)

Ensi syksynä kaikille Suomen lukiolaisille suunnattu Innolukio -hanke julkistettiin 14.5.2012 Etu-Töölön lukiolla. Innolukio -oppimisympäristön keskeisinä tavoitteena on luoda yhteys lukiolaisten, yritysten ja yliopistomaailman välille sekä hyödyntää lukiolaisten luovuutta kansallisena voimavarana. Samalla Innolukio -hanke toimii lukion kehittämisen ja profiilin noston katalysaattorina.

Innolukion syyslukukausi käynnistyy 16.8. valtakunnallisella verkkolähetyksellä ja kestää sen jälkeen kolme kuukautta. Lukukauden aikana Innolukio pyrkii kannustamaan lukiolaisia luovuuteen, toisinajatteluun ja kriittisyyteen sekä tehtävävetoisesti kehittämään heidän ongelmanratkaisutaitoaan ja ryhmätyökykyä.

Innolukion kehittäjäyhteisöön kuuluvat jo Opetushallitus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Suomen Kuntaliitto, Työ- ja elinkeinoministeriö TEM, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Suomalaisen työn liitto, Viestinnän Keskusliitto, Suomen lukiolaisten liitto ja Nokia Oyj.

Pääministeri Katainen: ”Innolukio –ajattelussa kaikki voittavat”

Julkistamistilaisuuden avannut pääministeri Jyrki Katainen painotti puheenvuorossaan, että yhteiskunnan muutokset tulevat ovista ja ikkunoista sisälle myös lukioihin. Hänen mukaansa lukioissa on tärkeää nähdä kansainvälistymisen ja uusien oppimisympäristöjen kehittämisen tarve.

Innolukio -oppimisympäristössä puututaan hänen mukaansa kokonaisuuksien hallintaan ja luovuuteen, jossa yritykset, korkeakoulumaailma ja lukio tuodaan entistä lähemmäksi toisiaan. ”Tämä on ihan fantastinen esimerkki modernista ajattelutavasta ja siitä, että halutaan aidosti saada lukiolaisten osaaminen ja luovuuspotentiaali parempaan käyttöön. Siinä ei ole mitään väärää, että lukiokoulutus avautuu korkeakoulujen, yritysten ja ylipäätään tähän muuttuvaan maailmaan, jossa Suomessa eletään. Tässä Innolukio –ajattelutavassa kaikki voittavat.”, totesi pääministeri Katainen.

Katainen lupasi myös, että Innolukion ensimmäisen ideointitehtävän tulee lukiolaisille antamaan maan hallitus.

Tilaisuus on nähtävissä tallenteena 15.5. lähtien osoitteessa www.innolukio.fi.

Lisätietoja:
Ari Ervasti
Innolukion projektipäällikkö
044-429 4437, ari.ervasti@ylivieska.fi

Pääministeri Jyrki Kataisen puheenvuoro

Innolukion nettisivut

 

Viikon pulma: Voiko oppilaitos määrätä opettajan oppimisalustalle luoman kurssin käytön vapaaksi myös muille opettajille, ilman erillistä korvausta? Continue reading →

Tarvitsetko karttoja opetuksessasi? Kartathan ovat tekijänoikeuden automaattisesti suojaamaa aineistoa, joten karttakirjasta ei saa kopioida karttaa vaikkapa oppimisalustalle. Maanmittauslaitos avasi eilen tiedostopalvelunsa, josta saa maksutta yhä kasvavan määrän laitoksen karttoja ja kuvia, ennenpitkää kaiken MML:n aineiston. Continue reading →

 

Kaustisen musiikkilukio ei hiljene edes teatteriviikolla

OTE Laitteet ja ohjelmistot -koordinaatiohankkeiden tapaaminen järjestettiin Kaustisen musiikkilukiossa ja verkossa 3.-4.5.2012. Tapaamisessa puheenvuoroja käyttivät muun muassa opetusneuvos Jukka Tulivuori Opetushallituksesta, Kaustisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä ja OTE:n Tampereen kehittämishankkeiden koordinaattori Raisa Valtaoja.

Kaustisen koordinoimista kehittämishankkeista oli edustajia paikalla tekemässä mallinnuksia hankkeista ja hyvistä käytänteistä sekä keskustelemassa hankkeiden hyvien käytänteiden levittämisestä ja tulevaisuuden oppimisympäristöstä. Keskustelun keskeltä poimittuna kehittämishankkeet pitivät tärkeänä yhteistä keskustelua, vertaistukea sekä hyvien mallien levittämisen yhteistä vastuuta. Tampereen koordinoimat kehittämishankkeet tapasivat verkossa.

Tapaamisessa kuultiin lukion opiskelijoiden puheenvuoroja siitä, millainen heidän mielestään koulun tulisi olla tulevaisuudessa. Kaustisen musiikkilukio on malli koulusta, jossa käytetään opetuksessa sähköisiä materiaaleja ja jossa oppilaat saavat työskennellä aamusta iltaan koulun tiloissa ja koulun tietokoneilla.  Soittotunnit pidetään enimmäkseen päivällä, joten opiskelijat saattavat välillä poistua oppitunnilta käydäkseen vaikka soittamassa rumpuja.Iltaohjelmana oli Kaustisen musiikkilukion opiskelijoiden esittämä versio musikaalista West Side Story.

Klikkaa nähdäksesi kuvaesityksen.

Styrgruppen för Raseborgsgymnasiernas digitaliseringsprojekt, 
Studieresa till Tromsö 10.–13.1.2012 

På morgonnatten tisdagen den 10.1. reste styrgruppen för projektet Digitalisering av undervisningen till Tromsö, Norge.

Vi besökte Senter for IKT i utdanningen, centret grundades 2010 och fungerar under undervisningsministeriet. Centret bidrar till att genomföra den norska regeringens politik för förskola, grundläggande utbildning och lärarutbildning. Centrets huvudsakliga uppgift är användningen av IKT i undervisningen för att förbättra utbildningskvalitet samt inlärningsresultat för barn, elever och studenter. Huvudkontoret ligger i Tromsö och ett kontor finns i Oslo. Centret har i dag ca 60 anställda.

Centret ansvarar för att sprida forskningsbaserad kunskap och praktik av hög kvalitet på IKT och lärande, de utvärderar ny teknik och digitala medier och analysera deras pedagogiska potential. Centret sprider och ger råd om användningen av IKT i undervisningen, främjar utvecklingen av IKT i utbildningen genom att fortbilda lärare och tillhandahåller digital information om studier, utbildning och yrken samt ger stöd för val av utbildning och yrken i form av online rådgivning.

På centret berättade Øystein Nielsen förutom om centrets verksamhet om att man i den norska läroplanen har beskrivit fem grundläggande färdigheter (http://www.udir.no/Lareplaner/Grep/Modul/?gmid=2&v=5);   

• Att kunna uttrycka sig verbalt
• Att kunna uttrycka sig i skrift
• Att läsa
• Att skriva
• Att kunna använda digitala verktyg

Här har kunnandet att använda digitala verktyg lyfts fram och har en lika viktig roll som att uttrycka sig muntligt, skriftligt, att läsa och att räkna. Man har i vart och ett ämne beskrivit de färdigheterna eleverna i grundläggande utbildningen skall ha.

En annan mycket intressant grej Øystein berättade om var det elektroniska identifieringsverktyget FEIDE. Feide är av ministeriet utvald lösning på säker digital identifiering inom bildningen. Planen har varit att alla elever i Norge erbjudits en Feide identitet från sin skola till slutet av 2011.

Fördelen är att användaren inte behöver registrera sig till var och en tjänst skilt och på så sätt få en ny uppsättning användarnamn och lösenord att hålla reda på. Systemet förenklar processen för alla inblandade med en inloggning till alla de digitala tjänsterna som används i skolan. Med hjälp av systemet kunde lärarna på skolan också antingen helt stänga av internet åtkomsten eller endast tillåta vissa nätsidor för just sin egen grupp man just då undervisade. Systemet användes t.ex. i gymnasiernas nationella prov. Vi tycket att Feide skulle vara värt en närmare bekantskap och att vi i Finland också borde jobba mot system som täcker samtliga elever och studeranden, inte att man jobbar fram egna lösningar i varje kommun.

På Kongsbakken videregående skole berättade lektor Terje Fagerbakk och systemtekniker Frei Rønningsbakk om de digitala lösningar man gått in för där. Skolan upphandlar varje år en modell bärbara datorer som administrerades av skolans IT-avdelning, var och en studerande skall ha en egen bärbar dator som de köper av skolan till ett subventionerat pris. Skolan hade ett trådlöst nätverk och eleverna och lärarna en Feide dentitet. Klassrummen var utrustade med högtalare, videoprojektor och dokumentkamera. Var och en lärare hade också sin egna bärbara dator som de tog med på lektionen och kopplade till klassrumsutrustningen.

Skolans IT-avdelning bestod av två personer som skötte om skolans nätverk, upphandling, inköp samt installation och administrering av elevernas och lärarnas datorer. Vanligt var också att IT-personalen deltog i undervisningen genom att komma med på lektionerna.

Under besöksdagarna träffade vi också ämneslärare och fick bl.a. höra om möjligheter och exempel hur digitala verktyg används i engelska och norska av lärare Kari Kristensen och lärarstuderande Rasmus Rimestad.

 

Gästskribent:
Nina Kari, pedagogisk it-stödperson på Raseborg stads bildningskansli

Viikon pulma: Missä määrin voin laillisesti näyttää kuvia opetuksen yhteydessä?Tarvitsen taidekuvia esimerkkeinä tyylikausista, tekniikoista yms. sekä mallivalokuvia, kun tutkimme, miten piirtää koira, ukonilma, pilvenpiirtäjä tms. Continue reading →

• Opeblogi: Muuttuva koulu

  Loistava blogikirjoitus muuttuvasta koulusta ja samalla viittaus Sometu-verkossa avattuun "Muuttuva koulu" -ryhmään. Tästä saattaa lähteä liikkeelle vaikka mitä!

  Tags: avoin oppiminen, ilmiöpohjaisuus, koulu, muutos, näkymätön oppiminen, oppiminen, oppimisen vallankumous, oppimisympäristö, blogi

  • - By Tero Toivanen

Posted from Diigo. The rest of Sosiaalinen media opetuksessa group favorite links are here.

Kannoin tammikuussa Legorobottilaatikot luokkaani, ja oppilaat pääsivät tutustumaan rakenteluun ja ohjelmointiin. Kolmen viikon ajan rakentelimme kuutta robottia pienissä ryhmissä. Huomasin aika pian, että tämä oli sellainen projekti, joka imi oppilaat mukaansa. Robotteja haluttiin rakentaa välitunneilla, ja jotkut jopa veivät robotin kotiinsa ja kokeilivat siellä rauhassa erilaisia rakenteluratkaisuja. Koska innostus oli kova, päätin että lähdemme koko luokka Joensuuhun Scifesteille katsomaan miten robottimme pärjäävät kisoissa.

Noin kolme viikkoa ennen Joensuun matkaa hain taas laatikot luokkaan, ja oppilaat aloittivat rakentelun ja suunnittelun. Teimme myös esittely-trailerit roboteista  Imovie-ohjelmalla. Koko tämä projekti on ollut minulle opettajana äärimmäisen antoisa, sillä olen tehnyt itseni tarpeettomaksi jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Oppilaiden osaaminen ohjelmoinnissa ja rakentelussa ylittää oman osaamiseni huimasti. Lisäksi koen, että projekti kehitti oppilaiden itseohjautuvuutta valtavasti eteenpäin. Halu menestyä kisassa sai oppilaat etsimään netistä erilaisia ohjeita ohjelmointiin ja rakenteluun liittyen.

Tässä oppilaiden tekemiä esittelyvideoita roboteista:

Xooglen (sumopainin SM-kulta) esittely video

Strasselijussit ja Jagger (Alkeissarjantanssi hopea)

Prinsessa-robotti (sumopaini)

Scifest ja RoboCup Junior oli mahtava kokemus meidän koko luokalle. Oppilaille oli tärkeää nähdä muiden tekemiä robotteja ja saada uutta näkökulmaa rakenteluun ja ohjelmointiin. Xoogle-ryhmä oli panostanut robottiinsa kaikkein eniten. Pojat jäivät usein koulun jälkeen tekemään omalla ajallaan robottia, joten olen hyvin iloinen, että juuri tämä ryhmä voitti robottisumopainikilpailun. Pojat itse olivat sitä mieltä, että voitto oli älykkään ohjelmoinnin ansiota, muilla kun oli vahvempia robotteja. Legendaksi asti on nyt noussut koulullamme Xoogle-robotti, joka on esillä näyttelypöydällä. Uusi käsite: Xoogle-väistö on myös tullut oppilaiden puheisiin. Toukokuussa muiden luokkien oppilaat saavat rakentaa vastustajia Xooglelle ja testata pärjäävätkö Suomenmestarille:)

Tytöt nauttivat myös Jagger-robotin menestyksestä alkeistanssissa. Tämä ryhmä myös panosti robotin tekemiseen, joten hopea oli kyllä ansaittu. Robottia vietiin välillä kotiin stailattavaksi ja ohjelmaa hiottiin sekuntin tarkkuudelle kuuntelemalla Move like Jagger-kappaletta niin monta kertaa, että se soi opettajan päässä varmaan koko kesäloman.

Tällaisen videokoosteen Max, Erik ja Paavo tekivät Scifesteiltä

 

T: Riikka Mättö 6R-luokanopettaja

 

Blogikirjoitus Innokas!-blogissa http://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/

 

Puhuin tällä otsikolla ITK-konferenssissa. Toisin kuin monissa aiemmissa esityksissäni, aloitin tällä kertaa ratkaisulla (eli avoimilla sisällöillä) ja vasta sitten kävin käsiksi ongelmaan, eli tekijänoikeuslain vanhenemiseen. Tässä puheenvuoro dioineen ja äänitallenteineen. Continue reading →

Lärmiljöer & Internationalisering koordinointihanke järjesti ITK:ssa kyselyn, jossa tiedusteltiin opettajien kokemuksia TVT-hanketyöstä normaalin opettajatyön ohessa. Kyselyn järjestäjälle ensimmäinen yllätys olikin etteivät kaikki tienneet mitä lyhenne TVT tarkoittaa. Jotenkin olin siinä uskossa, että kaikki jotka osallistuvat ITK:hon myös tietävät tämän. Siinä sainkin sitten selventää osalle, että TVT on tieto- ja viestintätekniikka ja IKT (TVT ruotsiksi) on informations- och kommunikationsteknik.

Kyselyyn osallistui 129 henkilöä ITK 2012 kahden päivän aikana. Vastaajista 8 osallistui vain arvontaan tai ei vastannut kaikkiin kolmeen kysymykseen.

 

Ensimmäisen kysymyksen ”Mikä on myönteisintä TVT-hankkeiden toteuttamisessa kouluissa? / Vad är det bästa med att genomföra IKT projekt i skolan?” vastaukset olivat innostavia ja todistavat, että ne jotka työskentelevät hankkeiden parissa saavat niistä myös lisämotivaatiota työhönsä. Vastauksissa mainittiin mm.:

oppilaiden ja opettajien innostus, uuden oppiminen, uudet mahdollisuudet, monipuolisuus, yhteisöllisyys, yhteistyö, osallisuus, innovaatiot, oppilaiden motivaation kasvu, uudet oppimisympäristöt, nykyaikaa, oppijalähtöisyys  

Toisen kysymyksen ”Mikä on opettajan suurin haaste TVT-hankkeen toteuttamisessa normaalin työn ohessa? / Vad är den största utmaningen för en lärare med att genomföra IKT projekt vid sidan av det ordinarie arbetet?” vastauksista päätellen suurin haaste on aika, aika ja aika. Lisäksi mainittiin mm.:

laitteiden riittävyys, tekninen toteutus, rahoitus, kouluttautuminen, riittävät TVT-taidot, saada kollegat mukaan

Viimeisenä kysyttiin ”Mikä helpottaisi hanketyötä? Minkälaista tukea opettaja tarvitsee? / Vad skulle underlätta projektarbetet? Hurdant stöd behöver läraren?”. Vastaajien mielestä helpotusta ja tukea antaisi:

oikeanlainen TVT-tuki, koulutus, hanketuki, johdon tuki, ohjaus, aika, rahallinen korvaus, vertaistuki, yhteistyö, verkosto, kannustus, esimerkkejä muiden työstä

 

Viimeisen kysymyksen vastaukset vahvistavat, että valtakunnalliselle koordinoinnille on todellinen tarve kouluissa ja TVT-hankkeissa. Me koordinaattorit olemme aloittaneet työmme vuosina 2010 ja 2011, joten OPH:n rahoittama toiminta on edelleen melko uutta ja sitä kehitetään edelleen. Antakaa palautetta, kertokaa toivomuksistanne, mitä voisimme vielä kehittää jne., jotta hanketyö kouluissa saisi enemmän hyötyä koordinointihankkeista (palaute: www.oppiminen.fi  → koordinointihankkeet ja yhteystiedot).

Lue kaikki kyselyn vastaukset tästä.

 

Ja viimeiseksi: kuka voitti sen iPod touchin (arvontapalkinto iTronicsilta)? Arpa suosi tällä kertaa Harri Huhtalaa Vantaalta – onnea voittajalle!

Viikon pulma: Voinko käyttää opiskelijoiden tuotoksia esimerkkeinä myöhemmillä opintojaksoiteraatioilla? Continue reading →

Avoin verkko, sosiaalinen media ja tieto- ja viestintäteknologia avaavat kouluille uusia ovia oppimiseen ja koko opetuksen uudelleen järjestelyihin. Tähän liittyen, tässä ajassa elää paljon pieniä tarinoita, joista voi alkaa suuri muutos mikää jäsentää niin meidän tapaamme oppia kuin opettaakin. Salman Khan aloitti yhden tällaisen tarinan vuonna 2006 yksinkertaisilla Youtube videoilla. Videoista syntynyt Khan Academy on liike, joka voi hyvinkin ravistella koko opetusjärjestelmää ja samalla tämän päivän uskomuksia siitä miten me miellämme ihmisten kykyjä oppia ja omaksua uusia asioita. 

Vuonna 2006 rahastoalalla Bostonissa työskennellessään Khan auttoi työnsä ohessa New Orleansissa asuvia serkkujaan matematiikan opinnoissa. Aluksi hän käytti Yahoon Doodle notepadia välineenä, mitä piirteli kaavoja samalla kun serkut kuuntelivat. Opetus vastasi pitkältä luokkaopetusta vaikkakin tapahtui verkossa. Pian hän päätti kuitenkin tallentaa opetussessionsa ja jakaa ne avoimesti Youtubessa. 

Välitön, ehkä hieman yllättäväkin, havainto siirtymisestä Youtube -videoihin tuli hänen serkuiltaan. Serkut kokivat Khanin opettamisen parempana videolla kuin mitä se oli ollut hänen läsnäollessaan. Omalle oppimiselle ja siihen liittyville tunteille syntyi näin oma tila, missä sai edetä omaan tahtiin ilman nolostumisia tai muita sosiaalisia paineita mitä helposti tulee opettajan läsnäollessa. 

Youtubessa videot alkoivat löytää uusia yleisöjä. Pian Khan huomasi, miten luennot tuntuivat auttavan ihmisiä, mille matematiikka oli ollut mahdoton pähkinä purtavaksi luokkahuoneessa. Khan tunsi löytäneensä kutsumuksensa ja luopui päivätyöstään ja keskittyi tuottamaan videoita toisten oppimisen tueksi. Näin syntyi Khan Academy, avoin  oppimisympäristö, jossa on tällä hetkellä yli 3000 luentoa eri aiheista vapaasti kaikkien käytettävissä. Academyä on tukemassa mm. Bill Gatesin säätiö sekä Googlen, joiden voimavaroin aineistoa on käännetty eri kielille sekä matariaalin käyttöä tukemaan koulukäytössä on kehitetty ohjauksellisia työkaluja. 

Reilu neljä vuotta sitten Coloradolaisen lukion kemian opettajat Jonathan Bergmann ja Aron Sams halusivat tukea omassa opetuksessaan lyhyillä luentovideoilla opiskelijoita, jotka olivat syystä tai toisesta estyneitä olemaan tunneilla. Pian kuitenkin he huomasivat, myös tunnilla olleiden opiskelijoiden hyödyntävän tallenteita. Tämä haastoi opettajaparin miettimään koko tapansa opettaa uusiksi hyödytäen luentovideoita.  

Bergmann ja Sams päätyivät malliin missä asia opeteltiin kotona ja harjoittelua terävöitettiin yhteisellä ajalla luokassa. Tätä mallia he alkoivat kutsua nimellä Flipped Class room teaching, joka voitanee kääntää vaikkapa käänteiseksi luokkaopetukseksi. Bergmann ja Sams havaitsivat että he pystyivät keskittymään enemmän oppitunnilla olemaan läsnä yksittäisille opiskelijoille, auttaen heitä yksittäisissä ongelmissa ja väärinkäsityksissä koskien opittavaa asiaa. Samalla luokan opiskelijat, joille uusi opittava asia on jo auennut, saavat arvokkaita rooleja tukiessaan toisiaan luokkahuoneessa. Samalla he syventävät omaa oppimaansa auttessaan luokkatovereitaan. 

Flipped class room pedagogiikka leviää parhaillaan nopeasti Yhdysvalloissa. Bergmann ja Sams ovat nykyisin kysyttyjä puhujia eri seminaareissa ja kaksikko on kirjoittanut uudesta pedagogiikasta oman kirjan – Flip Your Classroom: Reach Every Student in Every Class Every Day. Kirjaa ei ole vielä saatavilla, mutta se on ennakkotilattavissa ainakin Amazonista.  

Khanin materiaaleja on käytetty myös Bergmannin ja Samsin periaatteiden mukaisesti luokkaopetuksessa. Näiden kokeilujen kautta Khanin on tehnyt merkittävä havainnoin liittyen eri yksilöiden tapaan oppia. Oppilaiden joukossa on aina ryhmä,  joille on aluksi varsin vaikeaa omaksua opittava asia ja heidän eteneminen on alussa hidasta. Kuitenkin kun näille oppijoille annetaan mahdollisuus edetä omassa tahdissa ja huolehditaan etteivät he jää jälkeen, tulee näistä oppilaista käänteisessä opetuksessa myöhemmin niitä nopeita omaksujia! Tämä haastaa meidät miettimään matemaattisten aineiden oppimiseen ja opettamiseen liittyviä olettamuksia ja myyttejä mitä meillä on. Ehkä matematiikka on sittenkin aine, jonka voi oppia kuka vain, kunhan sille annetaan henkilökohtainen tila ja luovutaan synkroonisesti etenevästä luokkaopetuksesta. 

Suomalaista opetusjärjestelmää on kehuttu siitä miten se ei jätä heikkoja oppilaita huomiotta, me emme ole keskittyneet vain niihin jotka pärjäävät hyvin luonnostaan nykyisessä koulujärjestelmässä. Kuitenkin vanhoilla malleilla opettaessa yksittäisen opettajan paine ohittaa heikot kasvaa väistämättä. Käänteisen luokahuoneen pedagogiikka kestää paremmin suurempia opiskelijaryhmiä. Kiehtovaa on myös miten tässä teknologiaa hyödynnetään lähentämään ihmisiä ja antamaan inhimillisyydelle lisää tilaa. Luokassa on yhteisellä ajalla niin monta ääntä kuin on oppijaakin, entisen yhden äänen ja vaiennetun luokan sijaan. Vaikka opettaja on tunnilla vähemmän äänessä kaikille yhtä aikaa, niin hänen roolista tulee monelle oppijalle entistä arvokkaampi ja henkilökohtaisempi substanssiohjauksen kohdistuessa juuri hänen ongelmakohtiin.  

Talouden kiristyessä perinteinen logiikka ajaa kouluja kohti suurempia luokkakokoja ja moni opettaja voi kokea kannattelevansa maailmaa harteillaan. Oppilaita vain alkaa olla yksinkertaisesti liikaa nykyisillä malleilla. Teknologian tuomat läpäisyt vanhoihin rakenteisiin antaa meille mahdollisuuden tarkastella vanhaa asiaa uudesta näkökulmasta. Maailmaa on helpointa kantaa harteillaan kääntymällä itse ylösalaisin – seisomalla päällään. Se on juuri mitä on tehty luokkaopetukselle flipped class room -mallissa. 

Luokkaopetukseen löytyy näillä opeilla varmasti jo paljon uutta puhtia. Samalla kuitenkin Khan Academyn ja Flipped class roomin oppien valossa väkisinkin pysähtyy miettimään mikä on perinteisen oppikirjan paikka tässä kaikessa? Ehkä me elämmekin nyt aikaa, milloin oppikirjojen korvaaminen oppilaiden henkilökohtaisilla miniläppäreillä tai padeillä on todellinen vaihtoehto. Oppimateriaalina voi toimia verkon avoimet sisällöt sekä eri opettajien tuottamat universaalit oppimateriaalit, joita voidaan jakaa meillä Suomessa esim. YouTubessa, LeMillissä tai vaikkapa Wikiopistossa.  

Permalink

| Leave a comment  »

Kuluneen lukuvuoden aikana Suomessa on selkeästi siirrytty e-oppimisen aikakaudesta i-oppimisen aikakauteen, uusia oppimisympäristöjä näyttää ilmestyvän erilaisten pikkusovellusten eli appsien muodossa lähes päivittäin. Uudistumistahti ns. virtuaalisen oppimisympäristöjen puolella on kiihtynyt ja oppimaisema siltä osin pirstaloitunut ällistyttävän nopeasti.

Fyysiset oppimisympäristöt oppimaiseman osana ovat myös muuttumassa. Uusimmat koulurakennukset ovat pääosin luonteeltaan avoimia, eikä ns. käytäväkouluja enää juurikaan rakenneta. Koulurakennusten typologiat ovat  muuttumassa (Meskanen.S.2008). Koulut ovat muuttumassa monitoimitaloiksi ja autonominen opettajajohtoinen opettajuus moniammatilliseksi yhteistyöverkoston toiminnaksi.

Inkluusiotyöskentely, tiimiopettajuus, monimuotoiset tilat, uudet kalusteet ja uusi virtuaalisten oppimisympäristöjen ekosysteemi vaativat erilaisia toimintatapoja ja uutta johtamiskulttuuria. Kukaan ei oikein tunnu tarkalleen tietävän, mitä on tapahtumassa tai minkälaisia kokonaisvaikutuksia näillä kaikilla asioilla on oppilaaseen, joka yrittää niitä tulevaisuuden taitojansa (21st Century Skills) kartuttaa.

Tavoitteena on luova, innovatiivinen, kriittiseen ajatteluun pystyvä, ongelmanratkaisuihin kykenevä, oppimisen itsesäätelyä omaava, sosiaalinen, yhteistyökykyinen, oppimaisemaa tehokkaasti hyödyntävä, kulttuuritietoinen ja sosiaalisen vastuun omaava ihminen.  

Toiminta ja tavoitteet ovat siis muuttuneet, mutta niin on oppilaskin.

Eri syistä johtuvat tarkkaavaisuushäiriöt  ovat yleistyneet kasvavalla vauhdilla (esim. Saloviita.T.2009). Syitä tähän ilmiöön on useita ja pieni osa näistä syistä on myös koulun itsensä aiheuttamia. Oppilaan tapa oppia ja kyky keskittyä johonkin asiaan on muuttunut.

Miten tämän kaiken pitäisi näkyä oppimaiseman suunnittelussa? Voitaisiinko oppia jotakin tutkimuksista, joita on tehty esimerkiksi erityislasten tilatarpeista?

Arkkitehtuurin ja erityisesti koulurakennusten suunnittelun vaikutuksesta erityislapsiin on kirjoitettu viime aikoina ulkomailla lisääntyvissä määrin. Lundin yliopiston Catrin Tufvessonin  väitöskirja erityisoppilaat huomioivasta kouluarkkitehtuurista on mielenkiintoinen erityisesti siksi, että Ruotsin koululaitos vaikuttaa kohtaavan edellä mainittuja muutoksia oppimaisemaan hieman Suomea etuajassa. Catrin Tufvessonin tavoitteena oli selvittää ne elementit koulurakennuksessa, joilla on vaikutusta erityislasten keskittymiseen.

Oppilaan huomioivasta oppimaisemasta

Catrin Tufvessonin mielestä erityisoppilaan oppimaiseman suunnittelu on vaativa, monivaiheinen ja monitasoinen prosessi, johon tarvitaan uudenlainen näkökulma rakentamistapaohjeisiin ja suunnitteluprosessiin.

Akustointi, valaistus, ilman laatu, turvallisuus ja peruslogistiikka muodostavat minkä tahansa tilasuunnittelun peruskiven. Tarkempia keskittymistä ja oppimista ohjaavia oppimaisemallisia kysymyksiä ovat fyysisen oppimisympäristön suunnittelun osalta:

• Miten ikkunat ja ovet on sijoitettu?
• Mitä ikkunoista näkyy?
• Mitä värejä käytetään?
• Minkälainen on oppilaan henkilökohtainen työskentelypiste?
• Saadaanko tarpeettomat opiskelutarvikkeet piiloon niin, ettei synny ylimääräistä visuaalista häiriötä?
• Onko ryhmätyötilat avoimia vai suljettuja?
• jne.

Design- ajattelun näkökulmasta tämän päivän koulurakennus onkin yksi haasteellisimmista suunnittelun kohteista. Virtuaalisen oppimisympäristöjen osalta täytyisi myös pyrkiä samanlaiseen eheyteen ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun.

Kokonaisuuteena tällainen virtuaalisia ja fyysisiä oppimisympäristöjä yhdistävä ubiikki ja ehyt oppimaisema pystyisi ohjaamaan tehokkaasti tulevaisuuden taitojen oppimista. Mutta mistä löydämme uusien oppimaisemien tekijät?

• Nyt Pelitti Hämeenlinnan ITK-päivillä! (Soon in English!) - Pelipeda

  Tags: peli, idea, pelinkulku, kokemus, ITK2012, sosiaalinen

• Key note: Tekijänoikeuden vaikutuksista e-tiedon hyödyntämisessä

  Key note-puheenvuoro TIETOmessuilla 23.5.2011:
  Tekijänoikeuden vaikutuksista e-tiedon hyödyntämisessä
  Asianajaja Mari Lampenius, Asianajotoimisto Susiluoto Oy
  - linkki pdf-esitykseen

  Tags: tekijänoikeudet, e-tieto

  • - By Hannele T.

Posted from Diigo. The rest of Sosiaalinen media opetuksessa group favorite links are here.

Olen innoissani siitä, että ”Sairaanakin selviää koulusta” etäopetushanke on monien ponnistusten jälkeen lähtenyt käyntiin. Neuvottelut Opetushallituksen kanssa tuottivat tulosta ja ensimmäinen informaatiokiertue starttaa huhtikuussa. Etäopetuksen monista mahdollisuuksista kerrotaan Rovaniemellä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Turun seudulla syöpälasten etäopetus toimii jo melko laajalti, kiitos Maskun Kurittulan koulun opettajan, Harri Mantilan, jonka panos hankkeen aloittamiseen on ollut ratkaiseva. Kiitokset kuuluvat myös Antti Huttuselle Turun kaupungin oppimiskeskukseen, opettaja Miia Mämmelälle Turun sairaalakouluun ja kaikkien etäopetushankkeiden koordinoijalle, Päivi Luomalle. Hankkeesta on tulossa koko Suomea koskeva, upea kokonaisuus.

-Etäopetus on yksi työkalu opetuksenjärjestäjille, kun he miettivät, miten koulunkäynti poikkeustilanteissa järjestetään. Mikään ei kuitenkaan korvaa kasvotusten annettavaa opetusta, Harri Mantila muistuttaa. Etäopetuksen uskoisi kiinnostavan talousvaikeuksien kanssa kamppailevia kuntia senkin vuoksi, että se vaatii vähemmän resursseja kuin kotiopetus.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että etäopetuksen avulla syöpää sairastava lapsi ja nuori voi pitää sosiaaliset suhteensa luokkaan ja koulukavereihin. Se on erittäin tärkeää myös koko luokkayhteisölle. Terveet eivät kadota ystäväänsä kokonaan ja kouluun paluu helpottuu. Luokassa oleville lapsille on kasvattavaa myötäelää vakavasti sairastuneen koulukaverin elämää. Etäopetuksessa olevalla lapsella säilyy päivärytmi ja kotona olevalle vanhemmalle järjestyy hetki ”omaa aikaa”.
Etäopetuksesta on suuri apu myös niille oppilaille, joiden koulumatka on erityisen pitkä.

Turun yliopiston erikoistutkijan, Minna Nummenmaan mukaan etäopetukseen suhtaudutaan melko myönteisesti. Varauksellisinta suhtautuminen on alakoulun opettajilla. Koulujen tekninen varustelu sekä tekninen ja pedagoginen tuki ei tällä hetkellä anna kovin hyvää pohjaa uuden kokeilemiseen. ”Parhaimmillaan etäopetus olisi opettajalle teknisesti ongelmatonta, koulutusta tarjottaisiin ennen etäopetusta ja varsinkin sen aikana, kun ongelmia on tullut puitavaksi”, vastasi eräs opettaja Nummenmaan laajassa opettajille suunnatussa kyselyssä.

–Etäopetuksessa tarvitaan samoja asioita kuin lähiopetuksessakin; oppilaiden motivointia ja aktivointia, arviointia ja vuorovaikutusta. Me kaikki tarvitsemme loppujen lopuksi kasvokkaisen vuorovaikutuksen lisäksi vuorovaikutustaitoja myös verkossa, Minna Nummenmaa toteaa.

Lisätietoja hankkeesta: http://sairaanakinselviaakoulusta.wordpress.com/

Aila Paloniemi
kansanedustaja
Sylva ry:n puheenjohtaja

Vuosittain järjestettävissä eTwinning-kilpailuissa palkitaan parhaat kotimaiset ja eurooppalaiset projektit.  Suomen kilpailun 2011 parhaat projektit julkistettiin ja palkittiin ITK-päivillä Aulangolla 18.4. Palkinnon voittivat Jouni Kaipainen Hyhkyn koulusta Tampereelta ja Juho Airola Kupittaan lukiosta Turusta.

Jouni Kaipaisen Learning with Games -projektissa kehitettiin kouluille sopiva malli videopelien ja 3D pelinteko -ohjelman käyttämiseksi oppimiseen. Yhteistyökumppaneina olivat Høng Kommuneskole ja Højby Skole Tanskasta ja Gransäterskolan Ruotsista. Oppilaat Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa analysoivat projektissa kehitettyjen lomakkeiden avulla ilmaisia nettipelejä, vertailivat pelejä blogeissaan ja tekivät itse ensimmäisen persoonan 3D-pelejä Mission Maker -pelimoottorilla opetussuunnitelman sisällöistä.

Projektin wiki

Juho Airolan projektissa From Leonardo Da Vinci to the Olympics 2012 yhteistyökumppaneina olivat Istituto Tecnico Aeronautico “F. De Pinedo” Italiasta, VTI Veurne Belgiasta ja ZŠ a MŠ Červený Vrch Tsekistä. Projekti keskittyi kansainväliseen matematiikan ja ilmalaivojen maailmaan. Siinä sovellettiin uusia tapoja oppia ja opettaa matematiikkaa perehtymällä oikeasti lentävän ilmalaivan suunnitteluun ja rakentamiseen. Englannin kielellä, modernia teknologiaa hyödyntäen opiskelijat suunnittelivat, rakensivat ja muotoilivat pieniä kauko-ohjattuja ilma-aluksia ja julkaisivat työnsä tulokset tietoverkoissa. Näin opiskelijat oppivat soveltamaan matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan teorioita konkreettisten tuotosten valmistamiseen.

Projektin TwinSpace

eTwinning on EU:n aloitteesta perustettu verkkoyhteisö, jossa eurooppalaiset koulut toteuttavat yhteisiä projekteja internetin välityksellä. Palveluun on rekisteröitynyt yli 163 000 opettajaa eri puolilta Eurooppaa.

Suomenkieliset eTwinning-sivut

eTwinning-portaali 

ITK2012-konferenssin tagi-pilvestä sosiaalinen media nousee vahvasti. Tässä on muutamia poimintoja konferenssin sosiaalisen median runsaudensarvesta.

Nyt pelittää!  oli Sometu-verkoston tämänvuotinen voimannäyte. Niukan alkubriiffin jälkeen rakensimme joukkueena koulumme tarinaa pöydältä löytyvien palikoiden ja lappujen pohjalta. Kolmetuntisen pelisession aikana konsultit kävivät neuvomassa ja koulujen välille syntyi yhteistyötä. Asetelma muuttui, kun ensin resursseista nipistettiin kymmenen prosenttia ja sitten naapurikoulusta löytyi hometta. Lopuksi eduskunta hajotettiin. Vaikuttiko se koulun taloudelliseen tilanteeseen myönteisesti vai kielteisesti?

Mielikuvitus laukkasi, tarinaan eläydyttiin, lisäresursseja haettiin QR-koodeilla avautuvien tehtävien ratkaisuista. Nettiin syntyi tarinaa äänenä, tekstinä, kuvina, videoina ja linkkeinä. Hashtag #itkpeli kertoo pelaajien ja pelin järjestäjien tunnelmista.

eEemeli-kilpailun voitti Intunexin hajautetun parviälyn xTune. Janne Ruohiston kädet olivat koetuksella, kun parviälyn kehittämä yhteisöllinen palvelu keräsi palkinnon ja kukkapuskan toisensa jälkeen.

Opetushallituksen sosiaalisen median kehittämishankkeet olivat esillä sekä keskiviikon asiantuntijatapaamisessa että konferenssin varsinaisessa ohjelmassa. Ainakin koordinaatiohankkeen  puheenvuorojen aikana salissa oli pulaa istumapaikoista.

Keskiviikon workshopissa Anne Rongas kertoi opettajien some-verkostoista Sometusta, Vinkkiverkosta  ja Facebookiin vasta perustetusta opeverkostot-ryhmästä, jotka tarjoavat opettajille vertaisapua ja matalan liittymiskynnyksen.

Viikon pulma: Onko tuntemattomiltakin kysyttävä aina lupa kuvan julkaisuun vai onko olemassa "yleisiä, tilannetta kuvaavia kuvia", joissa esiintyviltä ihmisiltä ei julkaisulupaa tarvitse pyytää? Continue reading →

• Audioboo / Suomen Luonto (luonnonaani)

  Podcasteja Suomen Luonto -lehden tiimoilta.

  Tags: biologia, audioboo, suomen_luonto

  • - By virtuaalianu
  • - By Tero Toivanen

Posted from Diigo. The rest of Sosiaalinen media opetuksessa group favorite links are here.